Pysäkin kuvaus
Kun muistisairaus todetaan, on se shokki molemmille puolisoille. Parantumaton sairaus pakottaa pohtimaan elämän rajallisuutta. Yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat menevät uusiksi ja koska muistisairauden etenemisestä ei tiedetä, joudutaan sietämään epävarmuutta. Sairauden edetessä parisuhde väistämättä muuttuu. Se ei tarkoita, että välittäminen ja rakastaminen lakkaisi, mutta suhde alkaa tuntua erilaiselta, kun vastuut alkavat siirtyä vähitellen omaispuolisolle. Voi olla, että muistisairaan puolison kyky huomioida omaispuolisoa on heikentynyt ja omaispuoliso kokee, ettei hänen asiansa enää kiinnosta toista.
Kumpikin puolisoista voi tuntea yksinäisyyttä, vaikka he olisivatkin yhdessä. Mustasukkaisuus on yleistä ja se saatetaan kokea hyvin raskaana. Mustasukkaisuuden takana on useimmiten oma epävarmuus ja huonontunut itsetunto. Muistisairas puoliso pelkää, ettei hän enää kelpaa kumppanilleen sellaisena kuin on nyt. Parisuhde ei muutu vain huonompaan. Monet hyvä asiat kuten välittäminen toisesta, läheisyys, nykyhetken ja eletyn yhteisen elämän arvostaminen usein korostuvat.
Voimavarat ja mahdollisuudet
Jotta parisuhde ei alkaisi tuntumaan hoitosuhteelta, kannattaa parisuhteen hyvinvoinnista huolehtia. Yhteinen mukava tekeminen kotona, osallistuminen retkiin ja ryhmiin, kyläily yhteisten ystävien ja sukulaisten luona, elämän tärkeiden hetkien muistelu, treffit vaikkapa jossakin romanttisessa paikassa ja kulkeminen käsikkäin ovat keinoja ylläpitää parisuhdetta. Jokainen parisuhde on erilainen, eikä kaikille toimi samat asiat. On hyvä pohtia, mitkä ovat juuri itselle sopivia keinoja. Intiimi läheisyys erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Tämä ei tarkoita vain fyysistä läheisyyttä, vaan myös henkistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Fyysinen läheisyys ja kosketus ovat kuitenkin tärkeitä, joten niistä kannattaa pitää kiinni (ks. Läheisyys- ja seksuaalisuusosio). Joskus saattaa tuntua, että parisuhde on umpisolmussa, eikä omat konstit riitä solmun aukaisuun. Silloin apua on saatavilla mm. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta, pariterapiasta, seksuaalineuvonnasta tai asuinkunnasta riippuen muista sopivista palveluista. Yksin ei kannata jäädä tämänkään asian kanssa.
Vertaisten kokemukset
”Puolisoni on se sama kuin ennenkin. Mikään ei ole välillämme muuttunut. On luonnollista, että meistä toinen saattaa sairastua ja toinen sitten hoitaa ja auttaa.”
”Ollaanko me enää edes parisuhteessa, kun ei tässä ole jäljellä enää mitään siitä entisestä?”
”Pelkään, että puoliso jättää minut, kun ei minusta ole enää hyötyä kenellekään.”
”Tuntuu, että ero on ainoa vaihtoehto, jolla voin auttaa puolisoani jaksamaan. Ei ole reilua, että hän joutuu huolehtimaan niin paljosta.”
Pysäkin asiantuntijana: Maaret Meriläinen, toimintaterapeutti amk, seksuaalineuvoja