Pysäkin kuvaus

Kun muistisairaus diagnosoidaan, se voi synnyttää sairastuneessa sekä hänen läheisissään hyvin paljon erilaisia tunteita. Kaikki tilanteessa syntyvät tunteet ovat sallittuja ja normaaleja. Diagnoosi etenevästä muistisairaudesta tuo eteen tilanteen, joka on uusi, ennustamaton ja usein myös pelottava. Diagnoosin saaminen käynnistää yleensä mittavan sopeutumisprosessin, johon harvalla meistä on valmiita työkaluja tai käyttäytymismalleja. Muista, että tukea on lupa tarvita eikä avun hakeminen ole häpeä. Meistä jokaisella on oikeus olla haavoittuva ja heikko.

Voimavarat ja mahdollisuudet

Muistidiagnoosin jälkeen alkaa uudenlainen elämäntilanne sairastuneelle ja koko perheelle. Yksin ei asian kanssa kannata jäädä, koska tukea, tietoa ja apua on saatavilla. Vertaistukea kannattaa myös ehdottomasti hyödyntää ja ottaa vastaan. On myös erittäin tärkeää jatkaa omaa tuttua elämää ja arkea ja huomata, että elämä ei lopu muistidiagnoosiin.

Vertaisten kokemukset

”Olisin toivonut, että vaimoni saadessa muistisairausdiagnoosin, meille olisi kerrottu avoimemmin, mitä meillä on edessä. ”

”Diagnoosin saatuani lamaannuin täysin. Taisin vähän masentuakin. Ajattelin, ettei minusta ole enää mihinkään.”

”Diagnoosin saaminen tuntui tietenkin pahalta ja pelottavalta. Mutta puhuin siitä läheisteni ja ystävieni kanssa. Se antoi voimaa ja uskoa tulevaan.”

”Minulle diagnoosi oli helpotus. Epävarmuudessa eläminen loppui. Diagnoosi selkeytti asioita ja tulevan suunnittelua.”