Pysäkin kuvaus
Jos henkilö ei ole ennakkoon järjestänyt omien asioidensa hoitoa esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle toimintakyvyn menettämisen jälkeen tarvittaessa määrätä edunvalvoja turvaamaan hänen etujaan. Edunvalvonta on viimesijainen keino turvata henkilön etuja. Edunvalvontaprosessi käynnistyy joko hakemuksella tai ilmoituksella ja sen määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Edunvalvojana voi toimia joko yleinen edunvalvoja tai läheinen. Edunvalvojan on toimitettava vuosittainen tiliselvitys Digi- ja väestötietovirastoon. Tehtävän lakattua edunvalvojan on myös tehtävä päätöstili Digi- ja väestötietovirastoon.
Edunvalvonta on prosessina raskaampi kuin edunvalvontavaltuutus, joten edunvalvontavaltuutus kannattaa mahdollisuuksien mukaan hoitaa ajoissa kuntoon.
Voimavarat ja mahdollisuudet
Edunvalvontaa valvotaan tarkasti. Tämä edesauttaa sitä, että muistisairaan oikeuksien toteutumisesta pidetään huolta myös järjestelmätasolla ja väärinkäytöksiä ei tapahdu.
Lue lisää oppaastamme:
Suomen muistiasiantuntijat – Opas oikeudelliseen ennakointiin
Vertaisten kokemukset
”Yleinen edunvalvonta on sopinut meidän perheellemme hyvin. Asumme kaukana vanhemmistamme ja olemme kiireinen ruuhkavuosia elävä perhe. On turvallinen olo, kun tietää, että edunvalvoja hoitaa asiat ja ajattelee aina ensimmäisenä vanhempiemme parasta.”
Pysäkin asiantuntijana: Henna Nikumaa, Sosionomi YAMK, väitöskirjatutkija, vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja