Pysäkin kuvaus
Tuen ja palveluiden tarpeen kartoitus tehdään silloin, kun henkilön arkielämässä havaitaan tilanteita, joihin hän tarvitsisi tukea tai apua turvallisen arkielämän säilyttämiseksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi muistisairausdiagnoosin saaminen tai muistisairauden eteneminen. Palvelutarpeen kartoitus tehdään yleensä kotikäynnillä. Arvioinnissa asiakas ja tämän läheiset voivat pohtia yhdessä sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa millaista tukea tai palvelua hän tarvitsisi. Keskustelussa työntekijä antaa ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista ja ottaa huomioon asiakkaan yksilöllisen tilanteen. Lisäksi tärkeässä roolissa keskustelussa ovat asiakkaan omat voimavarat ja tukiverkostot ja niiden kartoittaminen.
Kaikilla 75 vuotta täyttäneillä henkilöillä on lakisääteinen oikeus palveluiden tarpeen kartoitukseen. Mikäli pärjääminen arkielämässä omatoimisesti on vaikeutunut, tulee palveluntarpeen kartoituksen järjestämiseksi ottaa yhteys kotipaikkakunnan palveluohjausta järjestävään sosiaali- tai terveydenhuollon yksikköön. Palvelutarpeen kartoituksessa on keskeistä selvittää voimavarat ja mihin arkielämän osa-alueisiin tukea tarvitaan. Palvelutarpeen kartoituksessa selvitetään, onko tarvetta esimerkiksi kotihoitoon, apuvälineisiin, asunnon muutostöihin, omaishoidontukeen, kuljetuspalveluun tai toimeentulotukeen.
Voimavarat ja mahdollisuudet
Palveluntarpeen ja tuen kartoitus sekä tarvittavan tuen järjestäminen ovat keskeisiä menetelmiä muistisairautta sairastavan hoidossa. Tavoitteena on edistää muistisairaan henkilön toimintakykyä järjestämällä sopivia tukiratkaisuja, jotta hän voi säilyttää mahdollisimman omatoimisen arkielämän. Palvelutarpeen kartoituksessa onkin tärkeää kartoittaa myös muistidiagnoosin saaneen henkilön voimavarat ja mahdollisuudet haasteiden lisäksi.
Vieraiden ihmisten kotiin päästäminen ja heidän kanssaan keskustelu arkaluontoisista aiheista voi alkuun tuntua hyvinkin vaikealta. Tämä tunne on hyvin luonnollinen ja ymmärrettävä. Avun ja neuvonnan vastaanottaminen voi tuntua alkuun hankalalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat tottuneet kaikenlaisiin asiakastilanteisiin ja he ovat valmiita auttamaan kaikenlaisissa pulmallisissa tilanteissa. Uskalla tarttua auttavaan käteen!
Vertaisten kokemukset
”Kyllähän se tämäkin tietynlainen virstanpylväs ihmisen elämässä on. Aika vaikeaa on hyväksyä, ettei itsekseen enää pärjäisi.”
”Positiivinen kokemus ennakkoluuloista huolimatta. Oikeastaan tuli ihan turvallinen olo, kun kuuli, että tukea on saatavilla.”
”Sosiaalityö käsittelee muun muassa kotona selviytymiseen, taloudelliseen toimeentuloon sekä perheen tarpeisiin liittyviä asioita.”
Pysäkin asiantuntijana: Anni-Liina Voutilainen, terveydenhoitaja AMK, muistihoitaja