Pysäkin kuvaus
Hoitotahto on suullinen tai kirjallinen tahdonilmaisu, jolla henkilö voi antaa omaa hoitoaan koskevia määräyksiä ja toivomuksia siltä varalta, että hän ei enää itse pysty käyttämään itsemääräämisoikeuttaan.
Hoitotahdossa voi kieltää tietynlaisen hoidon antamisen. Lisäksi hoitotahdossa voi kertoa sosiaali- ja terveydenhuoltoaan koskevia toiveita sekä tiedon siitä, kenelle saa luovuttaa hoitoaan koskevia tietoja. Lisäksi voi ilmaista, kuka saa tehdä päätöksiä hoidosta hoitotahdon tekijän puolesta.
On tärkeää, että hoitotahto on hoitohenkilökunnan tiedossa ja että tehty hoitotahto löytyy helposti. Tämän voi varmistaa kantamalla mukanaan esim. lompakkoon mahtuvaa lappua, jossa kertoo laatineensa hoitotahdon ja mistä sen löytää.
Voimavarat ja mahdollisuudet
Hoitotahto on hyvä tehdä riittävän ajoissa. Sitä voi täyttää vain niiltä osin kuin katsoo itselleen tarpeelliseksi ja sitä voi tarvittaessa myös päivittää. Mikäli henkilö ei enää pysty itse kirjaamaan tahtoaan lomakkeelle, voi omainen tai muu hänet hyvin tunteva henkilö häntä haastatella tai muuten avustaa lomakkeen täyttämisessä.
Hoitotahto kannattaa laatia aina kirjallisena, vaikka myös suullisesti ilmaistu on pätevä. Kirjallinen lomake on helpompi todentaa ja väärinymmärrysten mahdollisuus on pienempi.
Hoitotahdosta on hyvä kertoa läheisille, omalle muistihoitajalle ja hoitavalle lääkärille. Kirjallinen hoitotahto on hyvä liittää potilasasiakirjoihin sekä sähköiseen potilastietokantaan. Suullisesti ilmaistusta hoitotahdosta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin.
Hoitotahtosi ilmaisemisessa voit hyödyntää esim. Muistiliiton laatimaa Hoitotahto-lomaketta:
Hoitotahto
Hoitotahdon voi tallentaa myös Omakanta-palveluun:
Omakanta
Vertaisten kokemukset
”Kyllä meillä on hoitotahto, ollut jo kauan. Koemme sen helpottavan monia ihmisiä.”
“Joku sanoi joskus, että hoitotahdon tekeminen on kuin löisi naulan omaan arkkuunsa. Minä näen asian ihan toisin.”
”Hoitotahto tehdään elämää, ei kuolemaa varten.”